No niin, loman viimeinen viikko on käynnistynyt ja parhaillaan ollaan kotosalla vetämässä henkeä. Toissa viikon perjantaina tosiaan lähdettiin kohti synnyinseutuja ja siellä viihdyttiinkin aina viime viikon keskiviikkoon saakka, jolloin oli aika vaihtaa maisemaa.
Pohjanmaalla oltiin todistamassa, miten kaksi lukioajan kaveria sanoivat toisilleen "tahdon", sukuloimassa sekä tutustuttamassa M:n ehkä suomen epähygieenisimpään, mutta ah niin herkullista pikaruokaa tekevään grilliin.
Keskiviikkona matka jatkui kohti Laihiaa. Laihialla vierailtiin E:n tädin luona sekä Nuukuuden museossa, josta löytyi monia mukavia esineitä, kuten Laihian venytetty euro, jonka tarinan löydätte täältä.
Laihialta matka jatkui kohti Jalasjärveä. Jalasjärvellä meitä odotti Kalliomaja-mökit, jossa oli tarkoitus viipyä pari seuraavaa yötä. Mökki oli sisustukseltaan varsin viihtyisä ja moderni. Mökistä kun löytyi niin astianpesu- ja pyykkikone sekä lämpöilmapuhallin ja takka. Odottamattoman yllätyksen tuotti vain omistajan vanhempien omakotitalo, joka sijaitsi mökin pihapiirissä. Mukavia ja varsin avuliaita ihmisiä olivat kuitenkin ja omassa rauhassakin sai olla riittämiin. Jalasjärvellä tutustuttiin Suomen ja ehkä koko Euroopan suurimpaan hiidenkirnuun nimeltään Pirunpesä. Kolmostietä pitkin matkustaville todettakoon, että vierailu hiidenkirnulla ei kovinkaan pitkää lenkkiä tee ja on näkemisen arvoinen. 23 metriä maan alle ja 21 metriä korkeuksiin. Aukioloajat näkee yllä olevasta linkistä. Jalasjärvellä tutustuimme tätini ja hänen miehensä opastuksella myös Navettavuoreen, jossa sijaitsee suuria siirtolohkareita. Samaisella vuorella kävimme vielä seuraavanakin päivänä marjapoimurin kera. Puolukat olivat nimittäin kypsyneet ja niitä oli paljon!
Perjantaina mökkeily oli ohi ja matka Tampereelle alkoi. Koska kolmostie oli ja on täynnä tietöitä, etsimme mukavemman reitin pitkin pikkuteitä gps:n avulla.
Perjantai vietettiin kotosalla ja suunniteltiin loman toista osaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti